Oppimistavoitteet selviksi

http://cellobello.com/blog/wp-content/uploads/2013/01/critic.jpg

Kurssin yleiset osaamistavoitteet sisältävät maisema-arkkitehtuuriin liittyvän taiteen ja teosten analysointia, tulkintaa ja asiantuntevan keskustelun käymistä kyseisistä teemoista. Jotta nämä tavoitteet tulevat saavutetuiksi, tulee hahmottaa paitsi alan historiaa ja nykyisyyttä, myös suuri määrä erilaisia näkökulmia, joilla teosta voidaan lähestyä. Omat ennakkotietoni maisema-arkkitehtuuriin liittyvästä kritiikistä pohjautuvat pari vuotta siten käymääni Nykyajan maisema-arkkitehtuuri kurssiin, jolla luotiin katsaus alan perusteisiin ja tarkasteltiin viime aikojen kehitystä.

Olen kyllä aiemmin kulkenut maailmalla useissakin maisema-arkkitehtuuriin liittyvissä kohteissa, mutta ennen nykyistä maisema-arkkitehtuuriin liittyvää koulutusta en ole ajatellut niitä niinkään taideteoksina tai yleensäkään maisema-arkkitehtuurina. Olen vain joko pitänyt niistä tai ollut pitämättä, lähinnä omien tuntemuksien perusteella, vaivautumatta sen kummemmin miettimään mikä tekee paikasta viihtyisän tai erilaisen. En ole myöskään juuri lukenut kohteisiin liittyviä arvosteluja tai seurannut alan keskusteluja, satunnaisia eteen osuneita arvioita lukuun ottamatta.

Nyt olen kuitenkin alkanut katsoa asioita eri silmällä. Olen alkanut miettimään mikä tekee paikasta sellaisen kuin se on, mikä on ollut suunnittelijan ajatuksien taustalla, miksi se on viihtyisä tai epämiellyttävän tuntuinen, kuinka se on rakennettu, miten se toimii ja mihin aisteihin se vaikuttaa. En ole kuitenkaan aina osannut sanoittaa ajatuksiani, puhumattakaan siitä että olisin voinut perustella näkemyksiäni jollekin toiselle.

Hyvän kritiikin lähtökohta on paitsi perusteellinen tutustuminen kohteeseen, myös alan vahva tuntemus, joka auttaa löytämään vertailukohtia arvioitavaan kohteeseen. Ennen kuin voidaan antaa asiantuntevaa kritiikkiä kohteesta, pitää kriitikolla olla vertailupohjaa ja taustatietoja, joihin arvio voi perustua.

Toivon oppivani tällä kurssilla näitä taustatietoja ja saavani perusteita kirjallisen arvioinnin ja keskustelun tueksi. Lisäksi toivon että konkreettiset kirjoitustehtävät ja arvioinnit erilaisista kohteista herättävät näkemään mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomioita ja mitkä seikat eivät välttämättä ole niin merkityksellisiä arvioinnin kannalta. Kurssi antaa runsaiden keskusteluharjoitusten myötä myös mahdollisuuden esiintymiskokemuksen kartuttamiseen ja sosiaaliseen kommunikointiin. Keskusteluissa tavoitteena on oppia keskustelemaan perustellusti ja vakuuttavasti, niin ettei omia mielipiteitä tarvitse perustaa pelkälle mutu-tuntumalle, tunteelle tai arvauksille.

Kirjailijapuisto, Porvoo

Kirjailijapuisto syksyisenä aamuna 8.10.2013

Porvoon uusi japanilaistyylinen puutarha herättää ristiriitaisia tunteita

Porvoon kirjaston viereen on noin vuosi sitten valmistunut uusi japanilaistyylinen puisto. Entiselle joutomaatontille, Kirjastonkadun ja Törmänkadun kulmaukseen, on noussut näyttävä ja rehevä uusi puistokokonaisuus, missä japanilaiset vaikutteet ovat vahvasti esillä.

Puiston yleissuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Hiroko Kivirinta ja sen toteutuksesta on vastannut Porvoon kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunisto.

Sijainniltaan puutarha on kirjaston hiljaisemmalla puolella. Rauhallinen ympäristö ja aluetta kiertävät betonikivistä ladotut polut sekä kivituhkapinnat antavat hyvät puitteet puiston hitaaseen tutustumiseen ja siellä käyskentelyyn. Tosin aivan puiston reunaan  kiinnittynyt parkkipaikka ja kirjastossa asioivien autoliikenne aiheuttaa hieman ristiriitaisan tunnelman puiston muuten rauhallisen olemuksen kanssa.

Kyseessä ei ole varsinainen japanilainen puutarha, vaan puisto, jossa näkyy eri tyylien sekoitus mihin on toteutettu vahvoja japanilaistyylisiä elementtejä. Esimerkiksi puiston kivipinnat ja kalliomurskeesta toteutetut viitteelliset vesiaiheet kuuluvat japanilaistyylisen puiston peruselementteihin. Myös kaksi suurta puista porttia sisääntuloväylien kohdalla sekä puulankuista toteutettu silta kivituhkapinnan yli kalliolle viittaavat vahvasti japanilaisvaikutteisiin.

Olosuhteet tontilla ovat olleet otolliset kiviaiheisiin. Graniittinen peruskallio on lähellä pintaa ja sen hienot muodot sekä pintastruktuuri on tuotu hyvin esille puiston keskellä. Kaivuun myötä löytyneitä suurempia kivenlohkareita on hyödynnetty puistossa sommittelemalla niistä ryhmiä alueen eri osiin. Karkeasta murskeesta luodut uomat kiertävät avokalliopaikkoja. Puutarhan keskellä, kivituhkapinnalla sijaitsee kuvanveistäjä Jarmo Vellosen hieman lohkottua myllynkiveä muistuttava graniittinen teos Asahi, joka istuu hyvin puistoalueen tunnelmaan.

Puiston viheralueet on toteutettu laadukkaasti ja eri materiaalien rajapintoihin on kiinnitetty erityistä huomioita. Vuoden ikäisen puiston materiaalialueet ovat myös pysyneet yllättävän hyvin puhtaina eikä materiaalien suurempaa sekoittumista ole tapahtunut.

Kokonaisuutena alueesta syntyy ylitsevuotavan runsas kasvivaikutelma, joka ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen kun ajatellaan perinteistä japanilaista puutarhaa. Betonikiveystä reunustavat rusokirsikkapuut ovat vielä pieniä, mutta antavat kasvaessaan varmasti uutta ilmettä myös puiston länsireunalle. Eteläosassa on pieni muotoon leikattu mänty, joka näyttää hieman yksinäiseltä ja eksyneeltä etenkin kun sen sitä verrataan itäreunan rehevään kasvimaailmaan. Puiston kasvimateriaali varsinkin puiston itäreunalla on runsas ja monikerroksinen. Se nousee puiston itäreunaa kohden ja peittää taakseen korkean tonttia rajaavan lauta-aidan. Naapuritonteilla olevat kookkaammat puut istuvat yllättävän hyvin kokonaisuuteen.

Kirjailijanpuisto tuo tyylillisesti uuden vivahteen Porvoon viime vuosina runsastuneeseen puistokulttuuriin. Puisto palvelee kaupunkilaisia tarjoamalla rauhallisen hetken kiireen keskellä. Hienolla ilmalla puiston penkeille on hyvä istahtaa hetkeksi vaikka lukemaan juuri kirjastosta lainattuja teoksia.