Entisyyden ja nykyisyyden yhtymäkohtia romantiikan teemoin

Margareta von Bonsdorffin kirjoitus toimi pohjana vilkkaalle keskustelulle ja ajatustenvaihdolle etenkin pienryhmässä. Keskustelussa pohdittiin romantiikan merkitystä eri aikakausina ja mietittiin tekstissä esille tulleiden käsitteiden merkitystä. Filosofisen pohdinnan lisäksi puheet ajautuivat pian myös käytännön asioihin ja paljon puhuttiin muutoksista joita maisema-arkkitehtuurissa on tapahtunut viime aikoina ja verrattiin niitä melko lennokkaastikin Bonsdorffin tekstissään esille ottamiin asioihin.

Bonsdorffin kuvaus surrealismista, jonka päämääränä oli saavuttaa ihmisen voimavaroja alitajunnan kautta ja romantiikasta jossa tavoiteltiin irrationaalisuutta, heittäytymistä ja päästämistä irti järjen otteesta verrattiin nykyisyyteen, jossa lsd-tripeillä saavutetaan samantyylisiä päämääriä eli laajennetaan tajuntaa aistien tuolle puolen. Oliko 1700-luvun puistoromantiikka siis jonkinlaista huumetta aivoille?

Kun mietittiin romantiikan yhtymäkohtia filosofiaan otettiin puheeksi buddhalaisuus, jossa pyritään mietiskelemällä pääsemään sisälle tiedostomattomaan sielunmaisemaan ja saavuttamaan nirvana ja valaistuminen. Romantiikan tavoitteissa joilla saavutettaisiin tietoisuus  maailman ykseydestä ja tunteiden sensaatiosta joka johtaisi ihmiskuntaa eteeriseen tilaan oli löydettävissä yhtymäkohtia buddhalaisuuden teeseihin.

Keskustelu suuntautui myös pitkälti nykyisiin suuntauksiin ja siihen kuinka nykyinen maisema-arkkitehtuuri eroaa vanhasta. Todettiin esimerkiksi että maisema-arkkitehtuurin käsite on huomattavasti laajentunut entisestä puistosuunnittelun roolista. Koska asiasta ei kuitenkaan juuri ole käyty juuri julkista keskustelua on mieltävät rivikansalaiset maisema-arkkitehtuurin edelleen helposti yksin omaa "puutarhojen suunnitteluksi".

Pienryhmäkeskustelussa nousi esille myös maisema-arkkitehtuurin nykyinen kantaaottavuus ja ekologisten asioiden erityishuomiointi. Jos puistoja ennen suunniteltiin lähinnä elämyksiä varten ja usein vielä rajoitetulle käyttäjäkunnalle, nykyisin kohteet suunnitellaan massoille ja niillä pyritään usein myös ilmaisemaan mielipiteitä tai vaikuttamaan niihin. Myös rappiotilojen uusiokäyttö on kantaa ottavaa. Duisburg-Nordin kaltaiset entiset teollisuusalueet tai New Yorkin High Lane tyyppiset alueet luovat vanhasta uutta, mutta jättävät muistijälkiä paikan entisyydestä näkyviin.

Suomen kohteista puheeksi otettiin Vuosaaren täyttömäki, missä entisen kaatopaikan ja maankaatopaikan aluetta on hyödynnetty laajan ekologisesti rikkaan alueen suunnittelussa. Siellä raskaasti saastuneet ongelmamaat on kapseloitu betonikuoren alle, joka toimii myös muistumana alueen entisestä käytöstä.

Jos tavoitteena on ottaa kantaa ekologian puolesta, voisi vielä tehokkaamman shokkivaikutuksen saada aikaiseksi kaatopaikan päälle rakennetulla puistolla jonne on jätetty muistumia menneisyydestä: haisevia ja mätäneviä ruokia sisääntuloväylän lähellä, ruostuvia ongelmajätteitä yhdessä kulmassa, kaasuuntuvia toisessa. Kaiken päällä leijuisi keltainen savu ja sisääntulossa jaettaisiin kaasunaamarit kävijöille. Jos haluaisi vapauttaa mielensä ja tutustua surrealistisesti alitajuntaansa ei tarvitsisi kuin raottaa kaasunaamarin kulmaa ja nuuhkaista ilmaa. Olisiko siinä yhtymäkohtia muinaisiin hirviöpuistoihin, joissa sähköisillä impulsseilla, kenotekoisilla sadekuuroilla ja tulenlieskoilla peloteltiin ja koeteltiin pahaa aavistamatonta kulkijaa. Kaatopaikkaympäristö on kuitenkin nykyihmisen luomaa luontoa. Rauniot ainakin sopisivat hyvin tällaiseen puistoon ja groton virkaa voisi tehdä jättimäinen siirtolava, joka on katettu metalliromulla. Keinotekoiset happosateet piiskaisivat puistosta elämyksiä hakevaa extremistiä.

http://images.nationalgeographic.com/wpf/media-live/photos/000/044/cache/mask-smelling-flower_4487_600x450.jpg

Keskusteluissa nousi esiin myös nykyisten ja historiallisen maisema-arkkitehtuurin aikaperspektiivi. Kun puistoja ja viheralueita ennen suunniteltiin ikuisiksi, tehdään asioita nykyään huomattavasti lyhyemmällä tähtäimellä ja joskus tiloja suunnitellaan jo valmiiksi väliaikaiseen käyttöön.

Pienryhmäkeskustelussa pohdittiin myös maataiteen ja ympäristötaiteen käsitteiden suhdetta. Todettiin että ympäristötaide on käsitteenä laajempi ja sisältää myös maataiteen. Maataide on enemmän sidoksissa paikkaan ja maastoon kun taas ympäristötaide voi olla laajemmassakin perspektiivissä  ekologisia asioita käsittelevää taidetta.

Bonsdorff vertaili tekstissään myös vieraiden kulttuurien vaikutusta 1700-luvulla ja nykyaikana. Hänen mukaansa vieraiden kulttuurien piirteitä nähdään nykyisen mediaverkoston välityksellä reaaliajassa, mutta ne eivät liity ihmisen arkitodellisuuteen, mikä tekee niiden hahmottamisesta hankalaa. Toisaalta vieraat kulttuurit liittyivät 1700-luvulla vielä vähemmän ihmisten arkitodellisuuteen ja väittäisin että nykyajan matkustava ihminen on hahmottaa vieraat kulttuurit paljon arkisemmiksi kuin entisaikojen eurooppalaiset joiden kohtaamiset eksoottisten kulttuurien kanssa olivat kuitenkin harvassa.

Myös tilojen dynaaminen käyttö, niiden sähköistyminen ja digitalisoituminen tulivat esille puheenvuoroissa. Leikkipaikkojen interaktiivisten toimintojen tavoitteena on varmasti saada nykyinen videopelisukupolvi ulos ja liikkumaan, mutta jos se liittää henkilön vain entistä enemmän digitaalisen maailman koukkuun on kehitys hieman kyseenalaista.

Materiaali- ja erilaiset esitystapakokeilut nostettiin yhdeksi nykyarkkitehtuurin piirteeksi. Tämänhetkinen rohkea värien käyttö ja vahvat kontrastit sekä mahdollinen kasvimateriaalin vähäisyys maisema-arkkitehtuurin kohteissa poikkeavat merkittävästi aiempien vuosisatojen puistomaailmasta.

Ryhmäkeskustelussa pohdittiin myös arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin suhdetta ja mietittiin toimiiko maisema-arkkitehtuuri arkkitehtuurin koekenttänä, missä uusia ideoita voidaan testata. Tässä voidaan havaita selkeä yhtymäkohta Bonsdorffin kirjoituksessa esille otettuun 1700-luvun puistoihin, joissa maailmalta tulleita eksoottisia ja primitiivisiä vaikutteita kehiteltiin ja kokeiltiin juuri puistoissa.