torstai 6. helmikuuta 2014

Kuvallista maisemahistoriaa

Viikon teemana tuli pohtia maisemaan liittyvää arvomaailmaa henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kun aloin käydä läpi omaa maisemahistoriaani ja siihen liittyvää visuaalista aineistoa, uppouduin pitkäksi aikaa osin nostalgiseenkin kuva-aineistoon vuosikymmenien ajalta. Osa kuvista oli paperimuodossa (ajalta ennen digikameroita) ja aineistoa tuntui olevan niin paljon että pääsen tässä raapaisemaan aihetta vain pintapuolisesti vähän sieltä ja täältä. Maisemakuvani on joka tapauksessa muodostunut lukuisista eri tekijöistä ja olen eri aikoina katsonut maisemaa monesta eri näkökulmasta. Kuitenkin vasta nykyisiin opintoihin liittyvät tekijät ovat tuoneet maiseman tulkitsemiseen ja arvottamiseen ammattimaisuutta ja moniulotteisuutta.

Luonto oli lähellä ja konkreettinen ympäristö viettäessäni lapsuuteni kesät maaseudulla.

Kuvat: Mökkisauna, Aamu-usvaa Kuivalantiellä, Soutuvene Savajärven rannassa, Kirkkotie ja kotikoivikko, Kävellen mökille

Maisemakuva aiemmassa ammatissani muotoutui pitkälti yläperspektiivistä.

Kuvat: DC9 ohjaamossa 9800 ft korkeudessa, Alpit pilviverhossa, Suihkukoneen jättövana kirkkaalla taivaalla, Meanderoivan Ounasjojen mutkia Pohjois-Suomessa, Ukkospilvi ja siihen liittyvä alasin, Levin rinteet kesäaikaan, Auringonlasku Keski-Euroopassa.

 Luonnonvoimat ja -muodot ovat aina vaikuttaneet minuun vahvasti.

Kuvat: Yosemiten kansallispuisto Kaliforniassa, Mammuttipetäjiä Mariposa Grovessa, Gaysir Stokkur Islannissa, Kuumaisemaa Teiden huipulla Teneriffalla, Gullfossin vesiputous Islannissa, Vuoristotie Teiden rinteillä Teneriffalla

Oman talon ja pihan rakentaminen on avannut näkökulmaa käytännölliseen ja toteutukselliseen maisemaan.

Kuvat: Patosiltaa rakentamassa, Bobcatin ohjaimissa, Nurmikkoa tekemässä

Mikrotasolta makrotasolle ulottuvan luontokuvaharrastuksen myötä luonto ja maisema on avautunut paremmin esteettisenä olentona (www.kuvakeidas.fi).

Kuvat: Kihokki, Sammakon kutua, Sudenkorennon selkä, Västäräkin poikaset, Torvijäkälä, Sammalen itiöitä, Veden pyöristämiä rantakiviä

Puutarhamatkailua lähellä ja vähän kauempana.

Kuvat: Filoli (Woodside California), Japanese Tea Garden (San Fransisco), Monrepos maisemapuisto (Viipuri), Kirjailijanpuisto (Porvoo), Keskuspuisto (Riga), Kalifornian tiedeakatemian viherkatto (San Fransisco)

Urbaanimpaa näkökulmaa ja rakennettua maisemaa.

Kuvat: Riga, San Fransisco, Reykjavik, Viipuri, Viipuri

1 kommentti:

  1. Tässä näkee mukavan konkreettisesti miten kuva voi kertoa enemmän, kuin tuhat sanaa. Ja miten esittelemällä oman maailmankuvansa voi helposti kertoa paljon myös itsestään.

    Luettuani tämän seminaarin aineistoa päädyin pohtimaan esteetikkojen yhteiskunnallista vastuuta, jota teksteissä pohdittiin. Nykymaailmassa, jossa ammattien rajat ovat yhä häilyväisempi ja harrastukset profiloivat monia ihmisiä hyvin paljon, myös harrastajalähtöinen esteettinen ilmaus on hyvin arvostettua - eikä välttämättä edes kannata yrittää vetää rajaa ammattilaisen ja harrastajan välille. Jos ammattilaisella (kirjoittajien mukaan) on jonkinlainen velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan, mihin asti sen voi ulottaa? Pitäisikö samanlaista vastuuta olla myös harrastajilla?

    VastaaPoista